Tällä viikolla on tullut paljon postia tanssin tiimoilta. On synttäreitä, harjoituksia, esityksiä, seuraavan vuoden lukkareita on tipahdellut postilaatikosta sisään -kaikkea mahdollista, mitä nyt loman aikana voikaan tapahtua. Ja onneksi onkin niin, ettei tanssista oikein voi pitää lomaa, se on suorastaan elämän tyyli ja tapa.
Ensivuoden tanssilukkari näyttää ihan mukavalta. Olen vain torstaisin melkein yhdeksään treenamassa, mikä on aika pitkä päivä ottaen huomioon, etten käy ennen iltaa luultavasti ollenkaan kotona. Myös mun tunnit menee niin, että voisin ottaa neljännen balsu tunnin. En vain tiedä, että jaksanko käydä kahdeksalla tunnilla viikossa, kun kouluarvosanojakin pitäisi pitää yllä. Viimevuonnakin teki välillä tiukkaa joidenkin kokeiden kanssa ja saatoin olla "kipeänä" ja siirtää kokeita jopa kahdella viikolla eteenpäin okei siinä oli lomaa ja tanssiharkkojakin, mutta silti!
Postia tuli myös Oopperalta viikon alussa. Musta on todella hienoa, että he lähettävät kirjeen niin hylätyille kuin hyväksytyillekin. Itse toisin kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään, joka sai vain yhden paperin, missä luki kiitokset ja muuta lohduttavaa esim: "tänävuonna taso oli korkea eivätkä kaikki halukkaat päässeet valitettavasti mukaan". Tavallaan mua harmitti ja tavallaan olin taas helpottunut. Nyt ei tarvitse sumplia ensivuoden lukkareita ja suunnitella jatko-opiskelu paikkoja uudelleen. Ja sitäpaitsi, meidän porukasta pääsi kaksi ek ryhmään!
1 kommentti:
Onhan sinne ihan hirveesti hakijoita ja tosi harva lopulta pääsee. Eli ei siitä kannata todellakaan pettyä, ettei pääse, koska suurimmalle osalle vastaus on kuitenkin kielteinen. Pääasia on, että nautit kurssista ja pääsykokeista ja varmasti niistä on paljon hyötyä. Tiedän monia tyttöjä, jotka vuosi vuode jälkeen hakevat uudelleen ja uudelleen, eivätkä pääse, mutta kursseilla ja hakutilaisuuksissa on niin kivaa, että jaksavat ja tahtovat sitä tehdä. :)
Lähetä kommentti